Palvelu Väkkärä — kotiruo­kaa ja käsityön henkeä

Heinä­ve­den maaseu­dul­la, vanhassa Torvelan koulussa syntyy ruokaa, joka kertoo tarinaa tekijäs­tään. Pitopal­ve­lu Väkkärä on yrittäjä Mirva ”Mirkku” Kervisen käsialaa ja sydämen työtä.

2000-luvun taittees­sa Mirkku opiskeli tekstii­liar­te­saa­nik­si ja suoritti yrittä­jyys­kurs­sin, jonka myötä syntyi ensin Käsityö­väk­kä­rä. Nimi väkkärä juontaa juurensa luonteen­piir­tee­seen, sillä ”pyörii kuin väkkärä” kuvaa hyvin Mirkun elämän­me­noa.

Torvelan koulu sai uuden elämän

Tutut lapsuu­den maisemat vetivät puoleen­sa ja vuonna 2007 Kervisen perhe toi Torvelan kouluun uutta elämää. Mirkku alkoi pitää kesäpuo­tia, jossa myytiin ompelu­tuot­tei­ta ja leivon­nai­sia.

Myös kaupun­kie­lä­mää on tullut koettua, ja vaikka kaupunki tarjosi mahdol­li­suuk­sia, sydän veti maalle. En ole kaupunki-ihminen, Mirkku naurah­taa.

Pian huomat­tiin, että etenkin mökki­läis­ten keskuu­des­sa leivon­nai­set tekivät parhai­ten kauppan­sa. Pikku­hil­jaa sai alkunsa pitopal­ve­luun keskit­ty­vä Palvelu Väkkärä. Väkkärä palvelee juhlissa ja arjessa ympäri vuoden. .

Tekemi­sen keskiös­sä on oman työn arvotus. Mirkku uskoo, että asiak­kaat aistivat ruoan mukana tulevan välit­tä­mi­sen.

Kun teen juhlia, teen niitä rakkau­des­ta lajiin. Jokainen tilai­suus on minulle tärkein. Uskon, että asiak­kaat maista­vat sen, Mirkku arvelee.

Rakkau­des­ta aitoon ruokaan

”Minulla on karja­lai­set sukujuu­ret toiselta puolelta ja savolai­set toiselta. Molem­mis­sa keittiöis­sä ruoka on ollut tapa osoittaa välit­tä­mis­tä, silloin­kin kun tunteis­ta ei muuten puhuttu.”

Mirkulle ruoan­lait­to on käsityö­tä, jokainen laatikko ja piirakka syntyy perin­tei­tä kunnioit­taen. ”Lanttu­laa­ti­kon lantut kuorin ja haudutan itse. Se ei ehkä ole rahal­li­ses­ti kaikkein kannat­ta­vin­ta, mutta minua ohjaavat muut arvot. Yrittä­jä­nä pystyn elämään omien arvojeni mukai­ses­ti.”

Väkkärän keittiös­sä vähemmän on enemmän, ja perin­ne­ruo­at nähdään nerok­kai­na oival­luk­si­na. Kuten karja­lan­pii­rak­ka, yksin­ker­tai­nen, mutta täynnä makua ja merki­tys­tä.

”Kun kasvat­taa ja kerää itse raaka-aineensa, niitä osaa arvostaa aivan eri tavalla”, Mirkku pohtii. Metsän antimet ovat tärkeä osa pitopal­ve­lun tarjon­taa ja tulevai­suu­den haaveis­sa on tuote, jonka kaikki raaka-aineet voisi kasvat­taa itse – vaikkapa peruna­vel­li.

Teksti Anni Kauppila

Lue lisää: Facebook
S/s Heinä­ve­den ristei­lyt: https://bluelakecruises.fi/heinaveden_kanavaristeilyt/